Maailmanpankki julkaisi hiljattain raportin Reversal of Fortune: The Poverty and Shared Prosperity 2020, jonka ennusteet koronapandemian vaikutuksista maailman köyhyyteen ovat hälyttäviä. Köyhyys on lisääntymässä maailmassa ensi kertaa yli kahteen vuosikymmeneen.
Maailmanpankin ennusteen mukaan koronavirus voi tänä vuonna kasvattaa äärimmäisessä köyhyydessä elävien ihmisten määrää 88–115 miljoonalla ja 6,7 prosenttia maailman väestöstä saattaa elää köyhyysrajan alapuolella vuonna 2030.
Köyhyys oli vähentymässä maailmasta niin suotuisasti, että YK asetti vuonna 2015 yhdeksi kestävän kehityksen tavoitteeksi köyhyyden poistamisen vuoteen 2030 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttaminen on karkaamassa yhä kauemmaksi.
Koronapandemian lisäksi ilmastonmuutos ja konfliktit hidastavat äärimmäisen köyhyyden poistamista maailmasta.
Kansainvälinen päivä köyhyyden poistamiseksi muistuttaa avun tarpeesta
Huomenna 17. lokakuuta vietetään Kansainvälistä päivää köyhyyden poistamiseksi. Tänä vuonna päivällä on erityisen tärkeä merkitys muistuttaa meitä kaikkia globaalista solidaarisuudesta.
Korona-aika on tuonut esiin uudella tavalla valtioiden rajat ja kääntänyt kansalaisten katseet omiin sisäisiin asioihin. Monen on vaikea ymmärtää, miksi auttaa muita köyhemmissä maissa, kun köyhyyttä on omassakin maassa ja avuntarvitsijoita omastakin takaa.
Koronapandemia kasvattaa maiden rajat ylittävän solidaarisuuden tarvetta. Jos auttaminen solidaarisuudesta ei puhuttele, niin jo käytännön seurauksien takia jokaisen tulisi välittää, mitä köyhemmissä maissa nyt tapahtuu.
Elämme globaalissa maailmassa, jossa asiat ja ilmiöt kytkeytyvät ja vaikuttavat toisiinsa. Globaalilla köyhyydellä on moninaisia vaikutuksia, jotka heijastuvat myös Suomeen. Koronapandemia itsessään on esimerkki siitä, millaisia globaaleja vaikutuksia vain paikallisesti alkaneesta tartuntataudista voi syntyä.
Maailman Pankki arvioi, että köyhät maat kantavat raskaimman taakan koronapandemian vaikutuksista. Köyhyys lisää riskiä sairastua ja kuolla koronavirukseen johtuen ihmisten huonoista mahdollisuuksista huolehtia hygieniasta ja etäisyyksistä ja mahdollisuudesta saada asianmukaista terveydenhoitoa. Pandemia on aiheuttanut vakavia häiriöitä talouteen niin paikallisesti kuin globaalisti aiheuttaen työttömyyttä ja taloudellisia vaikeuksia monille.
Pandemian kasvattama köyhyys yhdistettynä konflikteihin ja ilmastonmuutokseen synnyttää pahimmillaan koktailin, joka pakottaa ihmisiä etsimään elämisen ja toimeentulon mahdollisuuksia muualta ja lisää näin siirtolaisvirtoja.
Kansainvälisen kaupan kautta ratkaisuja ongelmiin?
Globaalin kaupan siivittäminä suomalaiset yritykset ovat ulkoistaneet tuotantoaan ulkomaille ja erityisesti kehittyviin maihin. Samalla ne ovat ulkoistaneet toimintansa sosiaalisia, taloudellisia ja ympäristövaikutuksia näihin maihin.
Myös kriisiaikoina yrityksillä tulee olla vastuu siitä, millaisia vaikutuksia niiden toiminta aiheuttaa maissa, joissa ne toimivat.
Valtioiden ja kansalaisjärjestöjen rinnalla useat yritykset ovat sitoutuneet edistämään YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Yksi tavoitteista on yhteistyö ja kumppanuus, joiden avulla tuetaan vahvemmin kestävän kehityksen toimeenpanoa ja globaalia kumppanuutta.
Nyt jos koskaan yhteistyötä ja kumppanuutta tarvitaan. Etulinjaan tarvitaan siellä jo toimivien kansalaisjärjestöjen rinnalle valtioita ja rohkeita yrityksiä.
Yhdessä tulisi löytää ratkaisuja köyhyyden selättämiseksi kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti ja miettiä ennakkoluulottomasti ehkäiseviä toimia vastaavanlaisten kriisien varalle tulevaisuudessa.
Tavallisen kadun tallaajan roolissa voimme osoittaa solidaarisuutta esimerkiksi tukemalla kansalaisjärjestöjen työtä köyhyyden poistamiseksi ja vaatimalla yrityksiltä aktiivisemmin konkreettista tietoa niiden sosiaalisista ja ympäristövaikutuksista.